Vasara ja nauloja ( 0 )
Vietin viimeiset kolme päivää Matin kanssa mökillä hakaten nauloja seinään. Tosin sain ehkä kahtena päivänä hakata nauloja, muulloin mittailin sekä sahasin lautoja ja olin yleisesti kaikkien muiden tiellä. Matin vanhempien mökin ulkovarasto kantaa nyt ylpeästi seiniä ja kattoa. Valitettavasti minua ei päästetty katolle nakuttelemaan lautoja paikalleen. Eivät selkeästikään luottaneet minun akrobatiataitoihini. Naulojen hakkaaminen ja lautojen sahaaminen on yleismukavaa työtä jota hyvinkin voisin tehdä rahastakin lyhyinä ajanjaksoina kerrallaan. Hakkaa ainakin kaiken scheissen myymisen puhelimessa. Ahkeroinnin lisäksi ehti onneksi saunoa paljon, pelata lautapelejä, syödä hirveästi, kalastaa (tai paremminkin istua veneessä ja väistellä kaloja joita muut vetelevät veneeseen) ja olla paarmojen puruleluna. Mökkeily on ehdottomasti kesän kohokohtia. Sitten kun minusta tulee iso niin minulla on oma mökki.
Ylitin tänään omat rajani ja hyökkäsin ennakkoluulottomasti tekemään valkosuklaakakkua, jonka ohje vaikutti aivan liian monimutkaiselta rajoittuneille leivontataidoilleni. Käytin ensimmäistä kertaa elämässäni kakkuvuokaa, jossa on irroitettavat reunat. Kaikkein vaikein osa taisi olla liivatteen kanssa leikkiminen. Mietin myös pitkään haluanko edes leipoa mitään missä on liivatetta. Wikipediaa lainatakseni, “liivate eli gelatiini on proteiinista koostuva ruoka-aine, jota valmistetaan yleensä sian nahasta, tai sian tai naudan luista, suolista ja jänteistä pitkään keittämällä”. Kasvissyöjänä ajatus liivatteen nauttimisesta ei siis ole kovin houkutteleva, mutta koska syön myös liivatetta sisältäviä karkkeja niin ajattelin jättää jeesustelut sikseen. Kuulinpa leipomisurakan jälkeen Ilonalta, että liivatteen voi hyvin monessa tapauksessa korvata perunajauholla. Seuraavalla kerralla siis. Kakun onnistumista joudun jännäämään huomiseen saakka, jolloin kestitsen synttäreitäni viettämään tulleita kavereita.
Vietän tällä hetkellä autuaita lomapäiviä vielä noin kuukauden ajan, koska sanoin itseni irti töistä jokin aika sitten. Jääräpäisenä tahkosin tasan kaksi kuukautta järkyttävän huonolla palkalla tehden työtä jota inhosin yli kaiken, mutta lopulta päätin olla järkevä ja lopettaa. Itse työ luonnistui jo melko rutiinilla enkä stressannut siitä sen enempää, mutta se palkka. Sain ensimmäiseltä kuulta rahaa vähän yli 300€ ja siitäkin 150€ oli koulutuspalkkiota. En myöskään kehittynyt työssä yhtään ja myin koko ajan niin huonosti, ettei palkka siitä olisi minnekään noussut. Koko hommassa oli lisäksi hienoinen huijauksen maku, eikä minun moraalini ainakaan anna periksi tienata elantoa muita ihmisiä huijaamalla. Sain kuitenkin työkokemusta joka on ehdottomasti parempi kuin mitään.
Mainittavan arvoinen asia on myöskin Morrisseyn keikka joka tapahtui tuossa jokin aika sitten. En osaa mitään sen kummempaa sanoa kuin että tykkäsin paljon enemmän kuin viimeksi Morrisseyn nähdessäni. Nyt olen sentään kokenut lopullisen Morrissey/Smiths-herätyksen. Ihanaa musiikkia. Ensi keskiviikkona pitäisi matkata Helsinkiin katsomaan The Birthday Massacreta ja lauantaina Ankkarockiin Turbonegron vuoksi. Toivon ettei kumpikaan tuota pettämystä.
Koska vietän tylsää perjantai-iltaa itsekseni, käytän aikaani myös seuraavanlaiseen Marialta pöllittyyn tyttömeemiin.
Kuinka kauan tarvitset aamulla aikaa laittautumiseen?
Noin 15-20 minuuttia, joka on mielestäni liikaa varsinkin kouluaamuina.
Tyttömäisin tapasi?
Öö…en tykkää liikkua julkisesti täysin ilman meikkiä tai tukka laittamatta.
Lempihajuvesi?
Lacosten Touch of spring. Ainut minkä omistan ja jota harvoin muistan käyttää.
Monetko kengät omistat?
12 jos molemmat liikuntakengät ja kumpparit lasketaan.
Käytkö kirpputoreilla?
Kyllä.
Ajatko isin ostamalla autolla?
Kyllä, mutta se on edelleen isin auto.
Päivittäiset kauneusrutiinisi?
Normaalit hygieniajutut plus meikkaus ja tukan kanssa taiteilu.
Kuinka usein ostat uusia vaatteita?
Käytettyjä vaatteita useammin kuin uusia. Kuukausittain kuitenkin.
Hesari, Seiska vai Cosmopolitan?
Hesari.
Onko seinälläsi yhtään miespuolisen henkilön kuvaa?
Robert Smith, Brian Molko, David Bowie ja tyyppejä Tarantinon leffoista.
Millainen on vaatekaappisi?
Harmaa. Hyllyjä täynnä.
Entä karkkihyllysi?
Miespuoleisella asukilla on yleensä karkkia hyllyllä, ei minulla.
Panostatko sisustukseen?
En pahemmin. Verhoja meillä ei ole ollut vuoteen.
Oletko porukassa yksi pojista vai kikattava huomionhakuinen tyttö?
Ohi.
Alusvaatemakusi?
Sellaset käy mihin perse mahtuu.
Onko mätsäys tärkeää?
En ymmärrä sellaisen päälle, valitettavasti. Musta käy mustan kanssa.
Lukeeko Facebook -tiedoissasi harrastuksena shoppailu?
Ei.
Entä lempiohjelmana Sinkkuelämää?
Ei.
Millainen on ystäväpiirisi?
Piiri pieni pyörii.
Vietättekö tyttöjen iltoja?
Ei ole muistikuvaa sellaisista.
Otatko aurinkoa, käytkö solariumissa, tyydytkö itseruskettaviin vai menetkö valkoisena kesät talvet?
Jos aurinko hyökkii päälle niin ihan rauhassa mutta erikseen en vaivaa näe.
Penkkiurheilu on asia mitä et yksinkertaisesti pysty käsittämään?
Tuskin se mitään kvanttifysiikkaa on.
Unelmasi olisi työskennellä vaate- tai kenkäkaupassa, sisustussuunnittelijana, muotisuunnittelijana, lentoemäntänä tai pr-hommissa?
Enpä ole kyseisistä ammateista haaveillut.
Hiustuote mitä ilman et pystyisi elämään?
Hiuslakka.
Käytätkö samoja vaatteita arkena ja viihteelle lähtiessä?
Välillä.
Tykkäätkö timanttikorvaisista näteistä pojista, epäsiisteistä rokkareista vai maailmaa mielenosoituksilla parantavista hipeistä? Tai nörteistä?
Tykkään mateista.
Kuinka paljon omistat vaatteita?
Tällä hetkellä melko kiitettävästi.
Käytkö manikyyrissä/pedikyyrissä?
En.
Käytätkö koruja?
Lävistysten lisäksi kun muistan niin toisessa ranteessa yleensä ja joskus kaulassa.
Onko suklaa apu ongelmaan kuin ongelmaan?
Eiköhän sillä nyt yksi talouskriisi ratkaista.
Jutteletko parhaalle ystävällesi päivittäin?
En.
Teetkö heräteostoksia?
Elokuvien suhteen joskus.
Oletko koskaan ollut seksikutsuilla?
Mitä?