Turn the music up a bit ( 0 )
Ammattikorkeakouluopiskelijoilla on selkeästi hyvin heikko selviytymisvaisto. Tänään koulussa kesken ruokailun kajahti soimaan heleästi palohälytys kenenkään siihen suuremmin reagoimatta. Katselimme ympärillemme, mutta koska kukaan ei paniikissa juossut ympyrää ja huutanut apua, niin jatkoimme rauhassa syömistä periaatteella “ei näy savuu, en liiku mihinkään.” Parin minuutin kuluttua joku setä kuitenkin ajoi kaikki ulos. Tuijotimme ruokalan ikkunasta kuinka muutamia palomiehiä löntysteli ruokalan perimmäiseen osaan. Väärä hälytys siis yllättäen kyseessä, jokin hälytin oli sanonut itsensä irti. Tosipaikan tullen meidän nörttijoukkomme ehkä nostaisi hetkeksi katseensa näytöltä ja jatkaisi sitten koodaamista kaikessa rauhassa.
Viime perjantaina Miina pesiytyi luoksemme ja katsoimme pari leffaa, Sunshinen ja 1408. Lauantaina teleporttauduimme jälleen kerran Miinan autolla armaaseen Helsinkiin tamppamaan Tapahtumakeskus Voimalan lattioita Infected Mushroomin ja muiden esiintyjien tahtiin. Määränpäässämme meitä odotti epämääräinen rykelmä tehdashalleja, kunnes tajusimme, että meillä oli väärä osoite. Oikea bilepaikka löytyi kuitenkin noin korttelin päästä. Muutama esiintyjä innosti oikein kunnolla tanssimaan, kunhan ensin vain oli ottanut asenteen, ettei ketään kiinnosta miten minä tanssin tai miltä näytän. Keskittyy vain musiikkiin ja antaa mennä. Infected Mushroom kuulosti aluksi melko tukkoiselta ja laulajan ääni kuului hyvin heikosti, mutta loppua kohden parani. Minulla ei ainakaan ole mitään valitettavaa keikan suhteen.
Koulu on ollut taas niin tappotahdillista etten saa nukuttua kun php-tagit vain vilisevät silmissä. XML:n opettaja piti motivoivan puheen tunnin aluksi, tai sen ainakin olisi pitänyt olla motivoiva. Eli jos kurssin pääsee rimaa hipoen läpi niin ihan turha kuvitella pääsevänsä tulevaisuudessa alan hommiin. Kaupan kassa täältä tullaan. Vielä ainakin löytyy motivaatiota yrittää ja onhan tässä jotain mielenkiintoisiakin juttuja tullut vastaan. Jos kaikkea ei vain tarvitsisi omaksua niin lyhyellä aikavälillä ja nopeasti, niin oppimisen mahdollisuudet kasvaisivat huomattavasti.
Come crawling faster ( 0 )
Heräsin aamulla hyperinnokkaana vahtaamaan lippupalvelun sivuja koneen ääreen saadakseni lipun Metallican keikalle, mutta tämä tarina sai onnettoman lopun. Lippupalvelun systeemi on jossain vaiheessa uudistunut ja pääsin yli tunnin odottamisen jälkeen vasta valikoimaan lippuja. Valitettavasti jo ennen tätä ruudulle oli ilmestynyt teksti, joka ilmoitti, että kummatkin keikat olivat sillä hetkellä loppuunvarattuja. Että näin, olisi ehkä kannattanut mennä Lippupalvelun luukulle jonottamaan, olin liian laiska. Tuskin olisin kenttälippua silläkään keinolla saanut, jonkun lipun ehkä kuitenkin. No, paska mäihä.
Löysin kirpparilta tänään aivan järjettömän ison musta-violetin kaulahuivin ja Nuuskamuikkunen-tyynyliinan. Nämä olivat tämän päivän elämän pieniä iloja.
And her iPod started to melt ( 1 )
Selvisin hengissä takaisin Helsingistä, vaikka hyvinkin heikolla hapella. Kaikki Helsingin ahdistavat lähiöt, kuten Kallio ja Vallila, ihmisten suuri lukumäärä, järjetön autoliikenne ja kolmen päivän kävelymaraton veivät hyvin pitkälti kaikki voimat. Totesinpa siis taas etten todellakaan haluaisi asua Helsingissä. Majoituimme Taka-Töölössä sijaitsevaan kaksioon, jonka Ilona oli hankkinut käyttöömme. Asunto oli tuttu ennestään ja mitä mainioin yösija, pääsimme kätevästi kulkemaan keskustaan ratikalla. Keskiviikkona harhailimme keskustassa, kohtasimme vittumaisen VR:n sedän sekä vierailimme Kiasmassa, jonne pääsi ilmaiseksi sisään. Minä en ainakaan näe mitään taidetta kasassa lautoja, jotka on aseteltu pinoon seinää vasten tai muissakaan suurissa “taideteoksissa” joita Kiasmasta löytyi.
Teimme torstaina uhkarohkean hyökkäyksen kirppareille ja kohtasimme melko surkean valikoiman tason. Lisäksi eräällä ikävän näköisellä alueella sijainneella isolla kirpparilla kysyimme, että missäköhän teidän sovituskoppinne on, niin saimme vastaukseksi, ettei meillä ole enää sellaista koska sinne alkoi ilmaantua niin usein huumeneuloja ja muuta kivaa. Illalla Ilona kävi katsastamassa keikkaa Nosturissa ja istuskelimme sillä aikaa Miinan kanssa viihtyisässä baarissa nimeltään Loose. Keikan jälkeen seuraamme liittyi Ilonan lisäksi Laura, joka järjettömästä graduväsymyksestään huolimatta jaksoi vaihtaa kuulumisia kanssani jonkin aikaa.
Perjantaina pysyttelimme visusti keskustassa. Kiertelimme miljoonissa vaatekaupoissa, mutta koska minuun iski taas piheys ja mikään-vaate-ei-näytä-hyvältä-päälläni -olo, niin mukaani tarttui koko reissulta vain hame, korsetti ja raitasukat, joista kahta jälkimmäistä tulen tuskin koskaan käyttämään. Lisäksi ostin jotain sälää kuten muutaman kortin Kukunorista, uuden sateenvarjon sekä Matille pienen Totoro-pehmolelun. Kulutimme rahaa melko ahkerasti myös kahviin, Robert’s Coffee kun sijaitsee niin kätevällä paikalla. Matkan aikana sain taas myös muistutuksen siitä kuinka en vieläkään osaa purkaa vitutustani, vaan vihaan hiljaa itsekseni ja mietin kaikkea mitä sanoisin jos viitsisin ja voi kuinka kivaa se olisikaan.
Ensi viikolla pitäisi uudestaan paikallistua Helsinkiin Infected Mushroomin keikan vuoksi. Kaikki ulokkeet pystyyn että keikka olisi hyvä ja innostaisi hieman jopa tamppaamaan lattiaa.
Try to stay on solid ground ( 0 )
Kuinka ihanaa onkaan viettää lomaa, varsinkin kun tietää päässeensä läpi kaikista ensimmäisen jakson tenteistä. Viime viikolla en poistunut kotoa muualle kuin harrastamaan liikuntaa, muuten vain hikutin ja luin kokeisiin. Perjantaina suuntasin heti Jyväskylään ja lauantaina vietettiin Miinan valmistujaisia. Ilonalta ja minulta Miina sai ilokseen lipun Infected Mushroomin keikalle sekä diskopallon. Aluksi kokoonnuimme hienosti pukeutuneina syömään salaattia, patonkia ja kakkua Miinan sukulaisten kanssa, siitä siirryimme nauttimaan kalliita drinkkejä Shakersiin. Voin suositella sellaista drinkkiä kuin Holy Diver alkoholittomana. Aina yhtä hyvää. Loppuilta vietettiinkin perinteisesti Infernossa. Muuten oikein mahtava ilta, paitsi että joku täysin random tyyppi päätti yhtäkkiä iskeä Miinan kaverin poikaystävää tuopilla päähän. Poliisit ja ambulanssi siis paikalle. Kävin kuskaamassa poloisen uhrin päivystykseen hankkimaan lääkärinlausunnon, jota tarvittaisiin syytteen nostamiseen. Vitutti suuresti sen ihmisen puolesta, varsinkin kun äkillinen hyökkäys ei ollut millään tavalla kyseisen henkilön aiheuttama.
Sunnuntaina yritin vääntää fotariharjoituksia kuvankäsittelykurssia varten. On se kumma miten nuo perustaidotkaan ei enää ole kovin hyvin hallussa, jos nyt edes koskaan ovat olleetkaan. Sain kuitenkin kiitettävää palautetta suoritetuista tehtävistä. Sen verran niihin käytin aikaa että parasta olisikin.
Tämän päivän kohokohtana oli Tiian tapaaminen. Tiia meni Saksaan seikkailemaan eikä sitä sen takia ole näkynyt vuoteen. Pelkäsin Deutschlandin muuttaneen Tiia jotenkin, mutta edelleen sama vanha riemukas ja mukava henkilö minua oli vastassa. Tuntui ettei toinen olisi ollut edes poissa niin kauaa ja minua ihan oikeasti kiinnosti mitä Tiialle kuului. Inhoan nimittäin vetää jotain small talkia ihmisten kanssa, joiden elämä ei itse asiassa kiinnosta pätkääkään.
Huomenna pitäisi käydä leikkauttamassa taas lettiä, tosin tänään tajusin että tukkanihan onkin ihan mainio, varsinkin kun sille näyttää hieman suoristusrautaa. ENpä kuitenkaan jaksa peruakaan enää, inhoan siis taas tukkaani noin viikon ajan huomisen jälkeen. Keskiviikkona ajelemme Ilonan ja Miinan kanssa Helsinkiin pyörimään. Jos ei kerran rahat riitä ulkomaan reissuun niin mennään sitten edes sinne.
Bög ( 0 )
Jostain on taas kasaantunut hillitön määrä kouluhommia mitä pitäisi saada tehtyä. Osa on onneksi jo takana, mutta vielä on jäljellä kaksi tenttiä ennen syyslomaa. Ilmoittauduin lisäksi avoin ammattikorkeakoulun digitaalisen kuvankäsittelyn verkkokurssille, pitäisi siis itsenäisesti opiskellen parantaa fotarinkäyttötaitoja.
Kävin muutama viikko sitten herättelemässä sisäistä hevostyttöäni. Kävimme katsastamassa YAD:n kummiponia, samalla ihmettelimme myös pariakymmentä hevosta sekä kissoja ja koiraa. Pääsin myös ponikärryjen kyytiin mikä oli kieltämättä jännittävä kokemus. Hevoset eivät silti syöneet sydäntäni (tosin yksi varsa yritti syödä minut), vaikka kyseiset otukset ovatkin komeita. Ihan mukava käydä välillä taputtelemassa eläimiä, siitä tulee hyvä olo.
Sain valmiiksi yhden ikuisuusprojekteistani, nimittäin mustavalkoraidallisten säärystimien kutomisen. Aloitin kyseisen projektin kun asuin vielä Jyväskylässä. Lopputulos oli hyvin oletettava: toinen säärystimistä on pari senttiä pidempi kuin toinen. Onnistuin laskemaan silmukoiden määrän väärin enkä missään vaiheessa vaivautunut tarkistamaan. Tuskin kukaan tulee kuitenkaan tarkastelemaan säärystimieni pituutta.
Lukemistahtini on hieman hiipunut koulun takia, mutta huusin kuitenkin huuto.netistä Tess Gerritsenin kirjan The Surgeon. Lisäksi tällä hetkellä on kesken Japanin kulttuurista kertova kirja (Alan Macfarlane - Japanin sydämessä), jonka onnistuin bongaamaan koulun kirjastosta, sekä lisäksi Douglas Adamsin Linnunrata “trilogia”. Katsotuista leffoista mainittakoon Avain pakoon, josta tulikin kertaheitolla yksi parhaimmista leffoista mitä olen nähnyt. Tällaiset sykähdyttävät elokuvakokemukset ovat niin parhaita, varsinkin kun leffaan eläytyy ihan täysillä. Sama pätee myös kirjoihin. Toivottavasti ehtisin syyslomalla lukea loppuun edes yhden opuksen.